Bengt Danielinpoika Kelan juuret ovat Pudasj�rven Kollajankyl�ss�
Bengt Kelan sukujuurien tutkijoita on pitk��n kiinnostanut se, mik� oli miehi��n Bengtin is� Daniel
ja mist� h�n oli kotoisin. Kun kerran nimi tiedet��n ja paikkakunta, josta hyvin tunnettu Bengt,
h�nen poikansa on l�htenyt maailmalle, niin t�ytyy jotain tietoa l�yty� my�s is� Danielista.
Kun Bengt Danielinpoika Kelan nime� kantava sukuseura perustettiin vuonna 1996, ei yleisesti tiedetty
paljoa lukkari-Bengtist� saatikka h�nen is�st��n Danielista. Sukututkijoiden Erkki I. Aikkilan,
Paavo Lohvansuun ja Manne Puurusen pitk�j�nteinen selvitysty� Bengtin is�st�, h�nen el�m�st��n ja
suvustaan antoi lopulta vastauksen ja samalla sukututkijat selvittiv�t my�s Bengtin varhaisimmat
vaiheet.
J�ljet johtivat ensiksi nykyiseen Ranuan Kelankyl��n, joka kuului 1600-luvulla Pudasj�rven
Kollajankyl��n. Samaan kyl��n kuului my�s Iijokivarren K�lk�j� voimalaitoksen patoaltaaseen j��neine
koskineen. Vanhin selvitetty Bengt Kelan esi-is� on 1500-luvulla Limingan pit�j��n kuuluneessa
Sanginj�rven kyl�ss� asunut Matti P�yki�. P�yki�st� suku on kulkenut Hyv�sen, Ahosen ja K�lk�j�n
kautta Kelankyl�n Kelahaaran taloon, josta edelleen Kuusamoon kirkkoherra Forbuksen aikana 1700-luvun
alkupuoliskolla.
Kuusamossa Bengt Kela toimi lukkarina vuosina 1731 - 1745. H�n opetti kuusamolaisia virrenveisuun
lis�ksi lukemaan ja "ihmisten tavoille". Lukkarin opetusvelvollisuutta oli korostettu erikoisesti
papiston privilegiossa 16.10.1723. Samana vuonna annetussa asetuksessa m��r�ttiin vanhempia
sakotettavaksi, jos lapset eiv�t oppineet lukemaan viimeist��n noin 12-vuotiaana. Vastuu oppimisesta
oli vanhemmilla.
Bengt Kela osasi opettaa lukemista kuten h�nen edelt�j�ns�kin. H�n oli ensimm�inen lukkari, joka piti
s��nn�llist� lukkarinkoulua Kuusamon seurakunnassa. Kun kirkkoherra kinkeri- ja katekismuskuulusteluissaan
havaitsi, ettei nuorukainen osannut lukea eiv�tk� vanhemmat kyenneet opettamaan, l�hetti h�n
asianosaiset lukkarin opetettaviksi (Seppo Ervasti, Kuusamon seurakunnan historia).
Lukkarien vaihduttua Kuusamoa uhkasi t�ydellinen kristillisen opin rappio juuri sen vuoksi, ett�
lasten ja nuorten opetus oli t�ydellisesti laiminly�ty - kirjoitti Sodankyl�n kirkkoherra Henrik
Wegelius 1758 pit�m�ns� tarkastuksen raporttiin. Kristilliseen rappioon oli kaksi syyt�: lukkari ei
opettanut lapsia eik� kirkkoherra v�syneen� ja sairaana jaksanut kontrolloida rippikouluun tulevien
valmiuksia (Seppo Ervasti, m.t.). Ervastilta lainattuihin teksteihin viitaten voi todeta, ett�
lukkari Kela oli ahkera, t�ydell� syd�mell� saamiinsa teht�viin paneutuva ja my�s taitava seurakunnan
palvelija ja kansan opettaja.
Seppo Kela