Kuusamon ja Kitkan kyl�t (Cusama och Kittka Byar)
Ennen uudisasukkaiden tuloa Kuusamoon alue oli mets�saamelaisten asuttama. Saamelaisilla oli alueella
kaksi kyl�� eli siidaa, Maanselk� ja Kitka. Maansel�n saamelaiset asuttivat Etel�-Kuusamoa ja
Kuusamoj�rven vesist�n ymp�rist�� ja Kitkan saamelaiset Kitkaj�rven ymp�rist�� ja pohjoisempaa
Kuusamoa.
T�m� aluejako on n�kyviss� viel� 1700-luvun alkupuolella laaditussa Hackzellin laatimassa
tilaluettelossa ja pit�j�kuvauksessa. Maansel�n kyl�n nimi on kuitenkin korvautunut Kuusamo-nimell�.
Asiakirjan nimi on Cusama och Kittka Byar, ja se sis�lt�� yleisen alueen kuvauksen rajoineen,
elinkeinoineen ja kulkuyhteyksineen. Sukututkimuksen kannalta on mielenkiintoinen osa asiakirjaan
laadittu 59 verotilan luettelo. Kunkin tilan osalta on kirjattu sijaintipaikka, rajanaapurit nelj�ss�
ilmansuunnassa et�isyyksineen, tilan omistaja, kylv�ala ja lehm�luku sek� lehmien rehun l�hteet ja
laatu.
Bengt Kela on merkitty asukkaaksi Kuusamon kyl�n Tolpanniemeen. Kuvaus antaa varsin perusteellisen
kuvan siit� Kuusamosta, jossa Bengt Kela ty�t��n toimitti. Joitakin maantieteeseen liittyvi�
virheellisyyksi� asiakirjaan on tullut, muun muassa Kuusinkijoen l�hteminen Paanaj�rvest� sek�
Muokosken ja Vanttajaj�rven v�linen yhteys. Tilojen sijaintiin ja naapurien et�isyyksiin liittyviss�
ilmansuunnissa ja v�limatkoissa on suurpiirteisyytt�. Ne on alunperin ilmaistu maileina (mil) ja
muutettu viiden kilometrin maileiksi.
Alkuper�isest� Hackzellin asiakirjasta sen on ruotsiksi lukenut ja painotuotteena julkaissut Isak
Fellman teoksessa Handlingar och uppsatser ang�ende finska Lappmarken och lapparne. Samlade utgifna
af Isak Fellman, Helsinki 1910. Sivut 142-160.
Alla oleva k��nn�s on Pertti Ervastin laatima.
Linkki: Cusama och Kittka Byar