Suomussalmen Toini Karvosesta tuli olympiavoittaja
Maailmalla menestyneit� Kelan suvun j�seni� l�ytyy yll�tt�vist�kin paikoista. Ruotsille kaksi kultaa
Grenoblen olympialaisissa vuonna 1968 hiiht�nyt Toini Gustafsson (s.1938) on l�ht�isin Suomussalmen
Ruhtinansalmen Haapovaarasta. Toinin �iti Olga Karvonen, o.s. Kela oli Kuusamon Kurvisenkyl�n Keloja.
Toini asuu nykyisin Uumajassa ja on avioitunut toisen hiiht�j�suuruuden Assar R�nnlundin kanssa.
H�n on tilitt�nyt el�m��ns� kirjassa ”Fr�n addresslapp till guldmedalj” eli ”Osoitelapusta kultamitaliin”,
(Toimittanut Bernt T�rner, Alb Bonnies boktrykeri, Stockholm 1969). T�m�n artikkelin tiedot perustuvat
p��osin t�st� kirjasta tekem��ni k��nn�kseen sek� Toinin sukulaisten haastatteluihin.
Toinin koti sijaitsee siis Haapovaarassa, Suomussalmen pohjoisosassa. Perheen is� Eetu kuoli sodan
aikana ja vastuu perheest� j�i Olga-�idin harteille. Sylvi, Arvo,Veikko, Toini ja Taisto j�iv�t siis
orvoiksi. Sodan aikana Veikko ja Toini l�hetettiin monien muiden suomalaislasten tavoin sotalapsiksi
Ruotsiin. Veikko l�hti ensin, sitten Toini. Veikko palasi sodan j�lkeen Suomeen ja toimi aikuisi�ss�
kunnan rakennusmestarina Suomussalmella. Kuusivuotias Toini sai sijaiskodin V�rmlannista Ambj�rbyst�
Emma ja Oskar Perssonin kodista. Koulunk�ynnin ohessa Toini sai tottua maalaistalon usein varsin
raskaisiin t�ihin ja Toini kertookin saaneensa sitkeyden hiihtoladulle juuri t��lt�.
Toini palasi kotiinsa Haapovaaraan 14-vuotiaana. Koti ei ollut kuitenkaan entisens� suomen kielen
l�hes t�ysin unohtaneelle tyt�lle. Niinp� Toini palasi takaisin Ruotsiin. H�n kuvaa senhetkisi�
tuntojaan ja el�m��ns�: ”Olen syntynyt Suomessa, kasvanut V�rmlannissa ja olen Ruotsin kansalainen.
Minulla on kaksi kotimaata, mutta V�rmlanti alkaa tuntua l�heisemm�lt�, ack V�rmeland, du sk�na?”
Toini Karvosesta tuli rouva Gustafsson 18-vuotiaana ja pian syntyi my�s tyt�r Eva. El�m��n tuli pian
my�s hiihto entist� t�rke�mp�n� ja Toinin nimi alkoi esiinty� mitalistien joukossa Ruotsin mestaruuskilpailuissa.
Zakopanen MM-kisavuonna 1962 Toini oli jo Ruotsin mestari ja t�st� alkoi vuosia kest�nyt mestaruusputki
kansallisella tasolla. Ruotsin mestaruuksia kertyi Toinille kaikkiaan yksitoista. Kansainv�linen
menestys alkoi vuonna 1966 Oslon MM-ladulla pronssimitalin my�t�. Veikko Karvonen kertoo, ett� Toini
oli tuolloin jo lopettamisaikeissa, mutta saatiin jatkamaan uraansa. Hyv� n�in, sill� t�ysosuma tuli
vuonna 1968 Grenoblen Autransin olympialadulla, miss� Toini voitti molemmat henkil�kohtaiset matkat
ja oli Ruotsin hopeajoukkueessa naisten viestiss�.
Toini Gustafssonin kirja julkaistiin vuonna 1969 eli vuosi olympiakisojen j�lkeen. Kirjassaan h�n kertoo
tehneens� ratkaisun uran lopettamisesta heti suurten voittojen j�lkeen. My�s rakkaus Assar R�nnlundin
kanssa johti el�m�n uudelleen muotoutumiseen ja kotiel�m� nousi etutilalle. Kouluttautuminen
fysioterapeutiksi ja lasten kasvatus ovat luoneet pohjaa Toinin my�hemm�lle el�m�lle. Nouseminen
Suomussalmen syrj�kyl�lt� osoitelappua kantaneesta sotalapsesta kahden kultamitalin olympiavoittajaksi
on vaatinut paljon ty�t�, paljon sitkeytt� ja paljon onnea, josta Toini kiitt�� vahvoja juuriaan,
vaikka lapsuusvuodet olivatkin ajoittain vaikeata sopeutumisen aikaa.
Jaakko Heikkinen (v. 2003)
Toini R�nnlundin lupa julkaisemiseen Bengt Kelan perillisten sukuseura ry:n kotisivuille 05.11.2007.
Lis�tietoja Toinista urheilijana
Suomenkielinen Wikipedia
Englanninkielinen Wikipedia
Ruotsin radion sivut
Olympiakomitean sivut